Kädellisten naaraiden ja koiraiden vanhuus

Ihminen on pitkäikäinen verrattuna moniin muihin eläimiin. Yleensä nisäkkäät kuolevat nopeasti sen jälkeen, kun heidän lisääntymiskykynsä on menettetty. Nainen voi elää kauan vaihdevuosien jälkeen, kun kyky lisääntyä on hävinnyt. Naisen pitkäikäisyys onkin selitetty siten, että lapsella on suurempi todennäköisyys selvitä aikuisikään jos hänen isoäitinsä on elossa.
Nyt myös muiden kädellisten pitkäikäisyyttä on tutkittu. Pitkäaikaisseurannassa on ollut seitsemän apinalajia: simpansseja Tansaniassa, lakkisifaka Madagaskarilla, gorilla Ruandassa, kapusiiniapina Costa Ricassa, sinimarakatti Keniassa, paviaanilaji Papio cynocephalus Keniassa ja brasilialainen Brachyteles hypoxanthus. Kaikenkaikkiaan tarkastettiin 3000 yksilön tiedot. Ihminen ei poikkeakaan suuresti näistä kädellisistä. Naiset elävät miehiä lauemmin, sama kaava toistuu verrattasessa kädellisten naaraat uroksiin. Pienin ero oli brasiliaisella Brachyteles hypoxanthuksella. Lajin urokset kilpailevat vähemmän naaraista kun muut vertauksessa olevien lajien uroksilla. Onkin mahdollista että tämän lajin urokset kokevat vähemmän stressiä ja sen vuoksi elävät pidempään.
Viime vuosina on keksuteltu paljon siitä voiko ihmisen elinaika pidentyä jopa 150 vuoteen. Kädellisillä tehdyt tutkimukset antavat tärkeätä tietoa siitä mitkä seikat johtuvat evoluutiosta. Tällä hetkellä 15 % suomalaisista ovat yli 65 vuotiaita. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä on 73,7 vuotta ja naisten 81,2 vuotta. Terveenä viettävät naiset 71,5 vuotta ja miehet 68,8 vuotta.

Lähde: Anne M. Bronikowski, Jeanne Altmann, Diane K. Brockman, Marina Cords, Linda M. Fedigan, Anne Pusey, Tara Stoinski, William F. Morris, Karen B. Strier, Susan C. Alberts. Aging in the Natural World: Comparative Data Reveal Similar Mortality Patterns Across Primates. Science, 2011; 331 (6022): 1325-1328 DOI: 10.1126/science.1201571

Ympäristöystävällinen eläinperäinen proteiini

FAO:n vuoden 2006 raportissa väitetään, että lihan tuotto vaikeuttaa ratkaisevalla tavalla veden käyttöön, eroosioon ja se uhkaa myös luonnon monimuotoisuutta. Antibioteille resistenssit bakteerit ovat myös seuraus eläintuotannossa käytetyistä liiallisista antibiooteista. Ennen kaikkea on lihatuotannon vaikutus hiilijalanjälkeen suunnaton. Saman aikaan lihan kysyntä suurenee. Ilmaston kannalta on vähiten paha vaihtoehto teollisesti suursikaloissa ja – kanaloissa nopeasti kasvatetut eläimet. Eläinsuojelulliset näkökohdat jäävätkin helposti siinä keskustelussa huomioimatta.

Liiallinen lihansyönti vaarantaa myös terveyttä. Kannattaakin muistaa eläintuotannossa esiintyvät taudit kuten salmonellaa, trikiinejä ja tuberkuloosia. Tutkijat ovatkin jo kehittämässä keinotekoista lihaa. Valitettavasti sellainen ei kuitenkaan lähiaikoina tule olemaan saatavilla. Tarvitaan siis muunlainen ratkaisu.

Yksi mahdollisuus on siirtyä pelkästään kasvisravintoon. Valitettavasti asia ei ole niin yksinkertainen. Eläinperäinen valkuaisaine ja rasva takaavat tasapainoisen dieetin, varsinkin lapsilla ja vanhuksilla. Jos ihmiselle vaarallinen Echinococcus multilocularis leviää Suomeen, emme enää voi syödä esimerkiksi raakoja marjoja. Halvin tapa tuottaa eläinproteiineja on kasvattaa hyönteisiä. Tuntuu kummalliselta, että kasvimaalla käytetään hyönteismyrkkyjä hävittämään tuholaisia, jotka itse asiassa tuottaisivat enemmän proteiineja, kuin itse viljelykasvin käytettävät osat. Hyönteisissä on myös muita arvokkaita ravinnon osia kuten rasvahappoja, rautaa ja sinkkiä.

Valitettavasti useimmat länsimaalaiset tuntevat vastenmielisyyttä ajatuksesta syödä hyönteisiä. Sinänsä kummallista, koska syömme mielellämme hunajaa, vaikka se on ollut mehiläisen suussa. Syömme kyllä myös katkarapuja, jotka ulkomuodoltaan muistuttavat esimerkiksi heinäsirkkoja, molemmilla on useita jalkapareja ja kitiinikuori. Siirtyminen hyönteispohjaiseen dieettiin kannattaisikin aloittaa varovaisesti. Jauhomatojen massatuotannolla voitaisiin valmistaa proteiinipitoista hyönteisjauhoa, jota voidaan sekoittaa erilaisiin kasvisruokiin parantamaan ravintoarvoja. Toinen mahdollisuus olisi valmistaa hyönteisistä eläinrehua.