Kun kehruukone keksittiin 1700-luvulla, sitä tuhottiin. Vastaavaa tapahtuu myös nykyään. Monet yrittävät pysähdyttää uusien tekniikoiden kehittämisen ja hyödyntämisen. Viime vuoden 4. Joulukuuta ilmestyneessä Naturessa oli erittäin mielenkiintoinen artikkeli viidestä tutkijasta, jotka voivat pelastaa maailman. Australialainen Peter Dodds tutkii ruostesienien aiheuttamaa tuhoa . Puccinia graminis pystyy nimittäin tuhoamaan 50-70% vehnäsadosta. Kehitysmaiden vehnän viljelijät ovat sen vuoksi laajasti käyttäneet lajiketta, jossa on tietty vastustuskykyinen geeni Sr31. Vuonna 1999 löytyi Ugandasta ruostesienikanta Ug99, joka tuhosi myös Sr31:n. Ug99 on sen jälkeen levinnyt Kenian kautta Iranin ja jatkaa leviämistä. Se uhkaa levitä alueelle, jossa tuotetaan 19% maailman vehnästä. Dodds yrittää pysähdyttää Ug99 voittokulkua. Tulevaisuudessa vehnäviljelijöillä käytössään on vastustuskykyinen vehnälajike.Richard Sayre Yhdysvalloista johtaa tutkimusprojektia BioCassava Plus. Saharan eteläpuolella n. 250 miljoona ovat riippuvaisia maniokin eli kassavan viljelyksestä. Vaikka maniokissa on valtavasti hiilihydraatteja, siinä ei juuri ole mitään muuta mitä ihminen tarvitsee ravinnossaan. Päämärä on luoda lajike, jossa on niin paljon proteiineja, E- ja Avitamiinejä, zinkkiä ja rautaa, että 500 gr. Maniokia täyttäisi ihmsen päivittäisen tarpeen.
Eroosio kuuluu maanviljelyksen suurimpiin ongelmiin. Joka kerta kun maata kynnetään, tuhotaan myös sitä suojaavan kasvipeitteen. Kyntäminen vaatii myös työvoimaa ja, tietenkin öljyä ja traktoreita. Jerry Glover haluaa ratkaista ongelman siten, että kun nykyään käytetään pääasiassa yksivuotisia kasveja, siirrytään monivuotisiin kasveihin. Silloin tarvittaisiin vähemmän keinolannoitetta, vähemmän raskaiden koneiden käyttökertoja. Monivuotisella kasvilla on syvemmälle menevät juuret ja vähentävät siten huomattavasti eroosiota.
Yhteistä Doddsille, Sayrelle ja Gloverille on, että geenimuuntelutekniikka on keskeinen työkalu. Heidän projektinsa ovat hyödyllisiä sekä ihmiskunnalle että ympäristölle. Jos USA:n tehoviljelyksessä oleva preeria saisi monivuotisen kasvipeitteen, mahdollistaisi se monen uhatun hyönteislajin selviämisen. Mutta ympäristöliike rupesi 1990-luvulla levittämään kauhupropagandaa ja ovatkin onnistuneet manipuloimaan myös päättäjiä. Ei ole olemassa tieteellisiä todisteita siitä, että GM-lajikkeet uhkaisivat ihmisen terveyttä tai luontoa. Ongelma tässä suhteessa on kaupallinen. Laajoilla patenteilla yrittävät muutama suuryritys saada haltuunsa kasvibiotekniikan ja siten myös kylvösiementen tuotannon. Sitä ei kuitenkaan ratkaista kieltämällä GM-tekniikkaa.
Kannattaa myös lukea Torbjörn Fagerholmin artikkelia Dagens Nyheterissa. http://www.dn.se/opinion/debatt/nyttig-genmanipulerad-mat-stoppas-av-skrackpropaganda-1.817717
0 kommenttia:
Lähetä kommentti