Kädellisten naaraiden ja koiraiden vanhuus

Ihminen on pitkäikäinen verrattuna moniin muihin eläimiin. Yleensä nisäkkäät kuolevat nopeasti sen jälkeen, kun heidän lisääntymiskykynsä on menettetty. Nainen voi elää kauan vaihdevuosien jälkeen, kun kyky lisääntyä on hävinnyt. Naisen pitkäikäisyys onkin selitetty siten, että lapsella on suurempi todennäköisyys selvitä aikuisikään jos hänen isoäitinsä on elossa.
Nyt myös muiden kädellisten pitkäikäisyyttä on tutkittu. Pitkäaikaisseurannassa on ollut seitsemän apinalajia: simpansseja Tansaniassa, lakkisifaka Madagaskarilla, gorilla Ruandassa, kapusiiniapina Costa Ricassa, sinimarakatti Keniassa, paviaanilaji Papio cynocephalus Keniassa ja brasilialainen Brachyteles hypoxanthus. Kaikenkaikkiaan tarkastettiin 3000 yksilön tiedot. Ihminen ei poikkeakaan suuresti näistä kädellisistä. Naiset elävät miehiä lauemmin, sama kaava toistuu verrattasessa kädellisten naaraat uroksiin. Pienin ero oli brasiliaisella Brachyteles hypoxanthuksella. Lajin urokset kilpailevat vähemmän naaraista kun muut vertauksessa olevien lajien uroksilla. Onkin mahdollista että tämän lajin urokset kokevat vähemmän stressiä ja sen vuoksi elävät pidempään.
Viime vuosina on keksuteltu paljon siitä voiko ihmisen elinaika pidentyä jopa 150 vuoteen. Kädellisillä tehdyt tutkimukset antavat tärkeätä tietoa siitä mitkä seikat johtuvat evoluutiosta. Tällä hetkellä 15 % suomalaisista ovat yli 65 vuotiaita. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä on 73,7 vuotta ja naisten 81,2 vuotta. Terveenä viettävät naiset 71,5 vuotta ja miehet 68,8 vuotta.

Lähde: Anne M. Bronikowski, Jeanne Altmann, Diane K. Brockman, Marina Cords, Linda M. Fedigan, Anne Pusey, Tara Stoinski, William F. Morris, Karen B. Strier, Susan C. Alberts. Aging in the Natural World: Comparative Data Reveal Similar Mortality Patterns Across Primates. Science, 2011; 331 (6022): 1325-1328 DOI: 10.1126/science.1201571